Mitä kipu on?
”Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, johon liittyy mahdollinen tai selvä kudosvaurio tai jota kuvataan samalla tavalla” (IASP eli International Association for the Study of Pain, 1979). Määritelmä uudistettiin heinäkuussa 2020. Kivun tunteminen on aina subjektiivista, jokainen yksilö kokee kivun eri tavalla, ja erot eläinyksilöiden välillä ovat suuria.
Eläimet tuntevat kipua samalla tavoin kuin ihmiset, ja ihmiset kokevat kivun kovin eri tavoin. Tämä asettaa haasteen myös koiran kivun ymmärtämiselle ja arvioimiselle. Fysiologisissa oloissa hermostossa kulkeutuvat kipuviestit kertovat kudostuhosta tai sen uhasta ja auttavat siten suojaamaan elimistöä välittömässä ympäristössä olevista vaaroista. Kipu on siis elämälle selviytymisen kannalta välttämätön viesti, jota pitää kuunnella.
Kipua säätelevät järjestelmät
Evoluution kannalta kipu on erittäin tärkeä viesti. Tästä syystä kipu ja sen aistimus ei ole yhden asian varassa elimistössä, vaan kipua säätelee joukko erilaisia systeemejä. Kivun tunne vahvistuu, jos kipu saa aikaan voimakkaan pelko- tai ahdistusreaktion. ”Kipu on aina korvien välissä”, ilman aivoja ei ole kipua. Aivoissa aivokuorella tapahtuu kivun arviointia: mitä kipu elimistölle tarkoittaa ja mitä sille pitää tehdä? Lopullinen kivun muuntelu tapahtuu selkäytimessä.
Porttikontrolliteoria on kanadalaisen psykologin (Ronald Melzack) ja brittiläisen fysiologin (Patrick Wall) teoria 1960-luvulta. Julkaisu ”Pain Mechanism: A New Theory”, (Science: 150, 171-179, 1965) on arvioitu ”kaikkien aikojen vaikuttavimmaksi julkaisuksi kipututkimuksen alueella”. Porttikontrolliteoria antaa (yhden) fysiologisen selityksen kivun monimutkaiselle ilmiölle.
Kivun vaikutuksia elimistössä
Kipu aiheuttaa aina eläimen elimistölle stressireaktion. Elimistön autonominen hermosto jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon, ja stressitilassa sympaattinen hermosto aktivoituu. Stressi aiheuttaa stressihormonien (mm. kortisoli, katekoliamiinit (mm. adrenaliini) ja erilaiset välittäjäaineet) välityksellä lemmikillä mm. sydämen sykkeen kiihtymistä, verisuonten supistumista, ruoansulatuskanavan toiminnan hidastumista, parantumisen hidastumista ja vaikuttaa uneen huonontavasti.
Kipua voidaan jaotella usein tavoin, ja keston mukaan kipu voidaan jakaa akuuttiin ja krooniseen kipuun. Akuutti kipu on lyhytaikaista (kesto sekunneista pariin viikkoon) ja aiheuttaa sympaattisen hermoston aktivoitumisen: sydämen syke kiihtyy, verenpaine nousee, silmien pupillit suurenevat, virtsaaminen vähenee jne. Akuutti kipu johtuu yleensä elimellisestä tekijästä kuten haavasta, leikkauksesta tai tulehduksesta Akuuttia kipua voidaan hoitaa tehokkaasti, ja oikea hoito ehkäisee kivun kroonistumista. Krooninen kipu on pitkäaikaista ja kestää yli 3-6 kuukautta tai yli kudoksen normaalin paranemisajan. Hyvä esimerkki kroonisesta kivusta on nivelrikon aiheuttama kipu.
Kivun kroonistuminen aiheuttaa keskushermostossa muutoksia jotka ylläpitävät kipua, vaikka kivun alkuperäinen syy olisi jo hävinnyt. Krooninen kipu aiheuttaa hyvin pieniä muutoksia lemmikin käyttäytymisessä, ja voi aiheuttaa esimerkiksi häiriökäyttäytymistä, aggressiivisuutta, ylivilkkautta jne. Selkeitä tai tyypillisiä eläimen ilmaisemia merkkejä ei ole. Krooninen kipu voi aiheuttaa kivuntunnon herkistymistä ja kosketuksen, esimerkiksi eläimen silittämisen, muuttumista eläimelle kivuliaaksi. Krooninen kipu ei ole merkki sairaudesta vaan oma sairautensa, eikä se lopu itsestään – sitä on aina hoidettava!
Kaikilla eläimillä on oikeus laadukkaaseen, kivuttomaan elämään.
© Eläinlääkäri Noora Oy